Mitä on vegaaninen ruokavalio?

Vegaanisen ruokavalion määrittelemiseksi ja ymmärtämiseksi on välttämätöntä tietää, mitä kasvisruokavalio on. Vegaanista ravintoa voidaan käsitellä itsenäisenä terminä tai sitä voidaan pitää eräänlaisena kasvisruokavaliona.

Kasvisruokavaliota on suosittu ja harjoitettu muinaisista ajoista lähtien. Syyt siihen, miksi yksilöt suosivat kasvisruokavaliota, liittyvät uskonnollisiin, taloudellisiin tai itse ruokaan liittyviin syihin tai mieltymyksiin kuten eläinperäisten elintarvikkeiden maun tai rakenteen kokemiseen epämiellyttäväksi.

Turkinkielen järjestö (Turkish language association) määrittelee kasvissyönnin sanalla “etyemez”, jonka juuret ovat Ranskan kielessä. Tämän tyyppisessä ruokavaliossa ihmiset jättävät kokonaan lihan, lihatuotteet, siipikarjan ja äyriäiset pois ruokavaliostaan. 1900-luvulla kasvisruokavaliota on alettu suosia ja pitää parempana vaihtoehtona eettisistä näkökohdista, eläinten oikeuksien, ympäristöongelmien herättämän huolen ja terveyteen liittyvien positiivisten vaikutusten johdosta.

Kasvisruokavaliota noudattavat henkilöt saavat päivittäisen ravintotarpeensa viljasta, maitotuotteista, palkokasveista, vihanneksista, hedelmistä ja öljysiemenistä. Osa vegaaneista syö vain kasvikunnan tuotteita. Vegaaninen ruokavalio vaihteleekin sen mukaan, millaisia eläinkunnan tuotteita vegaani sallii ruokavalioonsa. Toiset eivät syö lihaa ja munia, toiset maitoa ja maitotuotteita. Muotoja on useita.

Vegaaniruokavalio erotetaan kasvisruokavaliosta tiukemmilla rajauksilla. Vegaanit eivät käytä eläinperäisiä elintarvikkeita eivätkä myöskään käytä eläinperäisiä tuotteita, kuten punaista lihaa, valkoista lihaa, kalaa, munia, hunajaa, maitoa, juustoa, voita, margariinia, gelatiinia, jugurttia, ayraania ja kefiiriä. Jotkut vegaanit eivät myöskään käytä muussa elämässään eläinperäisiä tuotteita, kuten nahkalompakoita, nahkavöitä, nahkalaukkuja, turkista, mokkaa, silkkiä ja villaa. Monet vegaanit väittävät, että eläimet eivät ole ihmisiä varten, ja siksi he ovat tavallaan kehittäneet elämäntapansa eläinten hyväksikäyttöä vastaan.

Ravintoaineiden monimuotoisuus vähenee vegaanisessa ravinnossa, minkä vuoksi ruokavaliossa on havaittavissa vitamiini-, omega-3- ja kivennäisainepuutteita. Siitä huolimatta vegaanisen ruokavalion noudattaminen mahdollistaa monipuolisen ruokavalion, mutta se vaatii suunnittelua ja harkintaa.

B12 (kobalamiini) puutos: Elimistö ei pysty tuottamaan kobalamiinia. Sen on tultava ravinnosta. Tätä vitamiinia on enimmäkseen eläinruoissa, minkä takia B12-vitamiinin puutosta saattaa esiintyä vegaanisessa ruokavaliossa.

Kalsiumin puute: Vegaaniruokavaliossa voi esiintyä kalsiumin puutetta, jos maitotuotteita tai korvaavia tuotteita ei nautita riittävästi ruokavalion mukana. Kalsiumia saadaan pääsääntöisesti maidosta ja maitotuotteista. Maidolle vaihtoehtoisia elintarvikkeita ovat lehtivihannekset, hedelmät, kuten appelsiini ja viikuna, palkokasvit, pavut, vitaminoidut juomat jne. Kalsium varastoituu hampaisiin ja luihin ja sillä on tärkeitä tehtäviä luustossa ja tukirangassa.

Jodin puute: Jodilla on tärkeä tehtävä kilpirauhashormonien synteesissä ja kilpirauhasten toiminnan turvaamisessa. Jodia saadaan pääasiassa maidosta ja maitotuotteista sekä merenelävistä. Riski jodin puutoksille syntyy, jos vegaanin ruokavalio ei sisällä näitä tuotteita tai niitä korvaavia tuotteita kuten merilevää.

Raudan puute: Sekä eläinperäiset että kasviperäiset elintarvikkeet sisältävät rautaa. Eläinperäisten elintarvikkeiden rautapitoisuus on suurempi, minkä vuoksi vegaaniruokavaliota noudattavat henkilöt voivat kärsiä raudan puutteesta.

Proteeinin ja Omega-3 lähteet kasvipohjaisissa elintarvikkeissa

Vegaanista elämäntapaa ja ruokavaliota noudattamalla voi elää tervettä ja hyvinvointia edistävää elämää. Ruokavalion osalta on kuitenkin tiedostettava, mistä kasviperäisistä elintarvikkeista ja ruoista saadaan riittävät makro- ja mikroravintoaineita monipuolisen ruokavalion ja vegaanisen elämäntavan tukemiseksi. Elintarvike- ja ruokalajivalinnat on suunniteltava sen mukaan.